Yli 100-vuotta tukkukauppaa start again -hengessä
Vastuullisilla valinnoilla puunaulakauppiaasta jalkojen hyvinvoinnin puolesta puhujaksi.
Perheyritykselle perinteet ovat arvokkaita kilpailuedun kulmakiviä, mutta ne voivat olla muutospaineissa myös yrityksen pahimpia vihollisia. J.A. Tenhunen Oy:n historiasta löytyy monta käännekohtaa, joissa on ollut vaihtoehtona joko luovuttaa, tai hvyäksyä muuttuvan maailman tarpeet ja jatkaa matkaa uusille, tuntemattomille poluille.
Johan Alfred Tenhunen - Sota-aikojen epävarmuudet
Amerikan paluumuuttajan ja kauppiasyrittäjän Fredrik Tenhusen poika, Johan Alfred Tenhunen perusti yrityksensä vuonna 1915. Tällöin yrityksen tuotevalikoimassa oli mm. puunauloja ja asiakaskunta lähinnä eri teollisuuksien aloilta. Sota-aikoina yritys toimi - kuten kaikki muutkin kynnelle kykenevät toimijat - päasiassa sotateollisuuden avustajana. J.A. Tenhunen Oy säilyi läpi sotien ja sen perustajasta kasvoi merkittävä liike-elämän vaikuttaja. Tenhusen menestyksen sanottiin perustuvan vastuullisuuteen ja luotettavuuteen aikana, jolloin alalta puuttui lainsäädäntö jokseenkin kokonaan, ja jolloin mm. salaiset asiakasluotot ja polkumyynti aiheuttivat työtaisteluita ja konkursseja. Johan Alfredin elämäntyönä oli ”terve kauppa” ja hän saikin ansaittua tunnustusta, kun presidentti myönsi hänelle kauppaneuvoksen tittelin.
Omistajasuku on vaihtunut yrityksen historian aikana vain kerran. J.A. Tenhunen Oy:n toiminta oli hiipunut 60-luvun alussa lähes olemattomiin, kun Tenhunen ei ollut löytynyt työlleen jatkajaa. Orivesiläinen kenkätehtailija, kauppaneuvos Esko Heino teki kuitenkin vuonna 1966 Tenhusen erittäin onnelliseksi, kun hän osti tukku- ja agentuuriliiketoimintaa harjoittaneen J.A. Tenhunen Oy:n osaksi Manneryhtymä Oy:tä. Kenkien kulutuskulttuuriin oli 60-luvulla tullut uusi ulottuvuus - muoti. Ja niin J.A. Tenhunen Oy:n rooli Manneryhtymässä olikin hankkia kotimaiselle kenkäteollisuudelle Euroopasta sellaisia kenkien valmistuksessa tarvittavia komponentteja, joita ei Suomesta saatu: kauniita, koristeellisia ja erikoisempia nappeja, helmiä, solkia ja vetoketjuja. Tästä alkoi tukkukauppa Tenhusen toinen aikakausi.
Esko Heino - Idänkauppa ja sen katoaminen
Esko Heinon liikkeenjohtokyky oli aikalaisarvioiden mukaan erittäin hyvä ja dynaaminen. Heinon luoma Manneryhtymä oli aikanaan Suomen toiseksi suurin kengänvalmistaja ja se työllisti parhaimmillaan yli 800 henkilöä, ja valmisti vuodessa 800 000 paria jalkineita. Manneryhtymän tunnetuimpia brändejä olivat Umberto, Broadway ja Orto. Heino otti harkittuja, mutta isoja riskejä koko yrittäjäuransa ajan, ja kasvatti perustamansa Mantereen Kenkätehdas Oy:n ympärille yli toistakymmentä yritystä käsittävän yritysryppään. Heinoa arvostettiin tehtaan työntekijöiden keskuudessa kovasti: hän antoi kirjaimellisesti kaikkensa työntekijöidensä työpaikkojen säilymisen puolesta.
Heino kuoli vuosi ennen Neuvostoliiton hajoamista. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen kotimainen jalkinetuotanto romahti ja vei mennessään tuhansia työpaikkoja. Kenkäteollisuus ajautui 90-luvun alussa kansainväliseen, syvään lamaan, jonka jälkimainingeissa, vuonna 1995, J.A. Tenhunen Oy irtautui lopullisesti Manneryhtymästä. Yrityksen johtoon siirtyi tuolloin Heinon tytär, Hannele Suhonen (Heino). Isänsä johtamistaitojen keskellä kasvanut tytär otti lamasta pelastautuneen tukkukaupan haltuunsa, ja alkoi johtaa sitä kohti yrityksen kolmatta aikakautta.
Hannele Heino – Globalisaatio vs. kestävä kehitys
90- luvun puoliväliin asti Tenhunen toimitti kengänhoitoaineiden, nauhojen ja pohjallisten lisäksi kenkäkaupoille myös aamu- ja jumppatossuja sekä edelleen kenkäteollisuudelle komponentteja ja materiaaleja. Suomalaisen kenkäteollisuuden rakennemuutokset yhdessä kuluttajien käyttäytymismallien kehityksen kanssa vauhdittivat yritystä etsimään uusia markkina-alueita. Maailma muuttui 90-luvulla lähes silmissä: kuluttajista yhä useampi halusi edullisempia jalkineita, joiden alkuperämaalla ei ollut enää merkitystä.
Vuosikymmenen ajan kenkien maahantuonti toi Tenhusellakin merkittävä osan liikevaihtoon. Kenkäbisnes alkoi kuitenkin hiipua Tenhusella 2010-luvun alussa, kun sisäänostokäyttäytymisen murroksessa maahantuonnin rooli perinteisessä jakelukanavassa muuttui varsin ahtaaksi: Kaukoidän tehtaat, valikoimat ja hinnat olivat kaikkien alan toimijoiden saavutttavissa, mikä puolestaan johti siihen, että tehtaista ostettiin eri ketjuihin samoja kenkiä eri logoilla. Tenhusella ei haluttu olla tekemisissä vastuuttomalta ja juurettomalta tuntuvan massatuonnin kanssa, vaan haluttiin löytää jotain kestävää ja omaan identitettiin sopivaa.
Liiketoiminnan ydintä ryhdyttiin muokkaamaan voimakkaasti; kenkien osuutta vähennettiin ja resursseja suunnattiin tarvikekaupan kehittämiseen – erityisesti jalkojen hyvänolon tuotteisiin. Ikääntyvän väestön tarpeet ja hyvinvointiin panostamisen kasvun ymmärrettiin 2010-luvun alussa olevan omalle toimialalle merkittäviä megatrendejä. Vuosikymmenen lopulla toimintaa alkoi vahvasti ohjata myös kestävään kehitykseen ja uudenlaiseen eettisyyteen liittyvät keskustelut, sekä niistä kumpuavat kuluttajien valinnat.
Teija Siren - Sähköinen liiketoiminta
2010-luvun jälkimmäisellä puoliskolla yrityksen fokus alkoi kääntyä sähköisen liiketoiminnan mahdollisuuksien ymmärtämiseen ja niiden oikea-aikaiseen hyödyntämiseen. Digitalisaatio haluttiin valjastaa osaksi myös 100-vuotiaan tukkukaupan tulevaisuutta.
Yrityksen neljättä aikakautta alettiin käynnistellä Hannele Heinon tyttären, Teija Sirenin johdolla jo 2010-luvun alkupuolella. Mutta vaikka Tenhusen ensimmäinen versio kuluttajaverkkokaupasta (www.feetlet.fi) avattiin jo elokuussa 2012, ja pari vuotta myöhemmin saatiin auki ensimmäinen jälleenmyyjille kehitetty verkkokauppa, olivat nämä "digi-hankkeet" vasta harjoitusta tulevaa varten.
Vuonna 2017 tehtiin yrityksen historian isoin investointipäätös, kun lähdettiin kehittämään alan ensimmäistä digitaalista sovellusta - jalkojen ja kenkien hyvinvoinnin ostoavustajaa ("Jakea"). Yrityksen työntekijöille kertynyt osaaminen, tietämys ja kokemus, sekä kokoajan kasvava tuotetietomassa haluttiin koota yhteen paikkaan, "yhden klikkauksen" taakse. Jake-projektin kyljessä uusittiin kokonaan myös jälleenmyyjien ja kuluttajien verkkokaupat.
Sukupolvenvaihdos vietiin loppuun keväällä 2018, jolloin Hannele Heinon tyttärestä, Teija Sirenistä tuli yrityksen pääomistaja. Teija aloitti toimitusjohtajan paikalla äitinsä siirryttyä eläkkeelle huhtikuussa 2018. Yli sadan vuoden aikana rakentunut perheyrityskulttuuri ohjaa valintoja myös 2020-luvulla.
Asiakkaat - Tulevaisuuden ohjurit
2020-luvulle siirryttäessä 105-vuotiaan tukkukaupan lähes kaikki tekeminen liittyy jollain tavalla asiakasymmärryksen kasvattamiseen ja todellisten lisäarvopalveluiden kehittämiseen. Kun 2000-luvun alussa tukkukauppa jäi ahtaalle tehtaiden ja osto-organisaatioiden väliin, on bisnesrako kaventunut tästä vielä edelleen. Nyt pitää löytää oikeutus olla olemassa tehtaan ja loppukuluttajan välissä. Kenkälankkikauppias ryhtyy palvelumuotoilijaksi.
Jalkojen ja kenkien hvyinvoinnin parhaaksi – kuuluu Tenhusen slogan. Alansa toiseksi suurimpana tukkukauppana Suomessa Tenhusella on asiakaskuntaa edelleen ympäri maata. Yksityiset kenkäkauppiaat, suutarit, urheilukaupat ja jalkojen hyvinvointia edistävät toimijat, kuten apteekit ja jalkahoitajat yhdessä päivittäistavarakaupan keskusliikkeiden kanssa luovat perustan Tenhusen liiketoiminnalle.
Tenhusen tiimissä on nyt 3 kokopäiväistä tekijää, 2 edustajaa liikkeellä ja varastossa yli 1500 ean-koodia - jalkojen ja kenkien parhaaksi 🙂
"Ainakin se on selvää, että verolakimme pakottavat yrityksen vain kasvamaan tai pienemään – Ja me kasvamme. Omistuspohjan muutokset? On ehkä aikaista puhua niistä. Mutta joka tapauksessa säilymme perheyhtiöinä. Sukuyrityksellä ei ole menestymisen edellytyksiä, perheyrityksellä sen sijaan on.”
-Esko Heinon lausunto Aamulehdessä vuonna 1983 (22.4.), kun häneltä kysyttiin yhtymän tulevaisuudesta.